Laamu leydi Senegaal holko ɓeydi darnde mum e ɗemɗe ngenndiije ? Abdullaay Wadda hay koo waɗnoo ko mbiyaten ko Makki Sal ittii ɗum ha laaɓi ! Sibu potal ɗemɗe ngenndiije ko Abdullaay Wadda addunoo ɗum e nder leydi Senegaal, e ballal Tijjaani Aan e darnde mum e ayaawo ngenndiiwo leydi Senegaal (yurmeende Allah yoo won e makko). Hay sinndo wonaa kanko tan o renndunoo ndeen darnde heeriinde. En njiyi hoyreejo mawɗo leydi ndi hono Alh Makki Sal kala nde o haali Pulaar ko e nder nokkuuji ɗiɗi (2) maa o yehii Madiina Gunaas walla o yehii fuuta, ɗoo woni Pullo ɗo, o geddi ɗemngal makko e pinal makko. Alh Makki Sal o yawnoraa ɗum ndiwoowa leydi Senegaal e laaɗe joorɗe ɗe fof ɗemɗe ngenndiije keddiiɗe ɗe keɓaani heen fotde mum'en ! Ɗoo mbiɗa sikki wonii ñawannde nde fulɓe ina poti yuurnitaade sibu Pulaar wiyi: mo rufi ɓirannde maa ko o roŋku so wonaano ɗum ko ɓirateenge nge o warata ! En njiyi gila hoyreejo mawɗo leydi ndi laami, o jooɗi e jappeere nde ɗemɗe ngenndiije ɗe hay heen gootal heɓaani fotde mum teeŋti ngal men ngal ''(Pulaar)'' o riŋkiima ɗemɗe ngenndiije keddiiɗe ɗee ha laaɓi, o rokkii gootal fotde mum; keddiiɗe ɗee o ɗawi ɗum.
Gila-Kitaale-teemedanɗe: en njiyi ko Pulaar golli e nder renndo mum; winndii defte gannde keeriiɗe, gannde dowrowe, haa pine e rimɗitinde pine jaɓɓanooɗe, walla mbiyen gujjanooɗe, Allah e winndiyankooɓe men ngartirii ɗeen pine e gannde toowɗe. Holno ngool leñol jaɓirta ɗemɗe ɗe ngonaa ɗemɗe dowrowe ngardata ina pirta ɗum, ɗuum wonaa ko ina aaɓno ! Dentaangal doosɗe tammbiiɗe ɓamtaare leydi Senegaal ekn'', fof en ko fulɓe jibinaaɓe fuuta ina nganndi holko woni saqqaaji (caɗeele) renndo fulɓe.
Miijooji: yontii daɗɗude peeje darantooɗe renndo ngo ko abbitii e ɗemɗe ngenndiije ɗe, sibu ɗemngal jor-jokkewal ngal, ngal wonaa ɗemngal cuɓangal tan ina wonana senegaalnaaɓe ɗemngal ngenndiwal, gardinaangal ɗemɗe keddiiɗe ɗe. Yontii ndeen mojobere fulɓe huuɓtodinnde darantoonde ɗiin hujjaaji leñol ngol, sibu yontii ndeen darnde heeriinde. Darnde men enen fulɓe wiyooɓe ko ngenndiyankooɓe, woto haaɗ tan e winndungol walla daartugol, walla bayyingol kabaruuji e nder renndo. Pulaar wiyi: mooroowo woto haaɗ tan e moorde, so o gaynii yoo suumtu.
Alh Makki Sal: ko goonga won koo golli e nder leydi ndi, kono kadi won ko o bonni; tawi wonaa tan o gollaani, alaa ko o bonnu. Sibu ɗemɗe ngenndiije keddiiɗe ɗee fof moɗtaama ndiŋkaama ! Laaɗe diwooje ɗee, e laaɗe joorɗe ɗee fof ɗemɗe ngenndiije ɗee yoo keɓ fotde mum'en ha timma hono no ɗemngal jor-jokkewal ngal ni. So tawii ɓe nganndii ɓe mbaawa waɗde ɗemɗe ɗee fof, yo ɓe ƴeew ɗemngal ɓurngal hettineede, walla ɗemɗe ɗiɗi ɓurɗe jogaade semmbe e ɓe ngardina ɗum. Walla nih so tawii fof roŋkaama ina hulaa woto jibinde koonguuji yo ɓe mbaɗ farayseere e anngeleere ekn'', tawde so ɗemɗe keddiiɗe ɗee mbaɗaama maa jibinde goɗɗum. Annduɓe nduttondirat e miijooji ngam yuurnitaade caɗeele gonɗe e nder renndo mum'en, walla taariindi mum'en. Ɗee ɗoo caɗeele noon ko teskaaɗe e laamu Alh Makki Sal no feewi sanne; caɗeele teppugol ɗemɗe ngenndiije, teppitde ɗemngal gootal haɗa ɗemɗe keddiiɗe ɗee fotde mum'en, ɗuum ko ko teskaa e laamu Makki Sal. Makki Sal yoo ittan fulɓe geɗal sibu nguu laamu ngu o woni ɗoo e mum ngu, ko fulɓe lammini-mo sibu yoga e senegaalnaaɓe cikkunoo so tawii mbeddanaaki mo karte mum'en o jooɗotaako e jappeere nde ! Kono mbiɗa sikki tan ɗuum wontiino koyɗol muumo.
Pulaar Fulfulde: ko ɗemngal no ɗemɗe keddiiɗe ɗee. Walla mbiyen Pulaar ko ɗemngal ngenndiwal, ngal fotaani haɗeede fotde maggal sibu ko joom maggal en ndarni ngootaagu Senegaal'', walla ni mbiyen ngootaagu Afrik. Ɓinngel ñiiwa wiyetaake yoo soro nagge muyna ! Fulɓe ndennden e hare ɓamtaare Pulaar tawa ko goonga e goonga.
Kuɗol Ngenndiyanke Joob
Ñalnnde 4 lewru siilo hitaande 2022
Poissy (farayse)
