Alh Abuu Njaay

Ciraa baa cirtaa baa kodde njiida wowru njalta ceerta arsukaaji.

Alhajji Abuu Njaay soko Allah amin njettuma.

Gila to garwane njettooru ina winndii e keeci-maa.

Haa Geno feññini tago maa.

Winndi winnditi kala e peeñdi golle maa.

Neene Maymuuna Gey jaɓɓii reen-maa.

Reeni hisni ha jaŋde yonti naatnu-ma.

Alh Abuu Njaay ko wootere e inɗe Geno tottu-maa.

Fof ko ngam renndo hoono pecce Geno tottu-ma.

Alh Muhammadu Saydu Bah siñci Madiina Gunaas oo ruuhu e ngoo wuro o jaɓɓimaa.

Ɗiin yontaaji kala ko tijjano e golle e mbaydi mum.

Fof Geno rewi e junngo Alh Ahmadu Tijjaani Muhammadu Saydu Bah.

Duwaawu jaabi fof Geno tottuma.

Taare Allah.

Alhajji Abdullaay Wolle Njaay, nduu suudu mawndu ndu paarnoriɗaa.

Teeŋtinɗa hijjoore suudu ibraahiima mbanngiɗaa.

Suudi ndu Bilaali Geno nodduno.

Allaahu Akbar Allaahu Akbar fof dogi jaɓɓii.

Diine jaali ha Nulaaɗo Allah weltii.

Ibliisa dogii haa njeeɗiɓiri toon fukkii.

Tonngii e geƴƴelle añɓe pukkii.

Taare Allah.

Alh Abuu Njaay.

Alhajji Abuu Njaay banngiiɗo suudu kaaba kaaƴe jamra werlii.

Weddii ibliisa kaaƴe nder jeyngol fukkii haa luuki yahdiiɓe mum  taw-tawtondiri toon njollii.

Alh Abuu Njaay ruttitii Madiina to Nulaaɗo Allah juuri.

Duwaawu leñol fof werlii ha daaka fm duwaawu jaabi.

Taare Allah.

Alhajji Abuu Mammadu Umaar Njaay.

Baade cooki fuɗnaange e hornaange.

Baade toɓii toɓtii toɓii marmalle.

Jattiiji kooti jeyal mum.

Ndunngu juumel toɓii haa baade cooki.

Ngaado fettii dengo fuɗii maamaaje mbilti.

Taare Allah.

Alhajji Abuu Mammadu Umaar Njaay.

Baaba jibinɗo kii jammi.

Duuki fuɗannge.

Cingooli hirnaange.

Baade cooki mbilti ñammini aynaaɓe.

Alhajji Abdullaay Wolle Njaay walli Senegaal.

Fuuta e kaasamaas renndi wiyi Njaay wallii.

Neene Maymuuna Gey jaaraama.

Ndee hoodere jaayre fetti pulaagu fof wiyi Njaay.

Njaay ko yettoode fulfulde fulaande gila e njaawe.

Aynannooɓe nay gooburaaji.

Nay pulfuli toowɗi:

Mbeeraaji biigi kaabi boɗeeji cooji ɗi sulaamaka e Yero maama ɓiranno.

Kuumen wulla kuumen banndum jaabo.

Pullo puliiɗo pine e gannde toowɗe gila e njaatiraaɓe.

Alhajji Abuu Njaay.

Denɗiraaɓe am njeewti sibu Joobɓe njetti.

Alhajji Abdullaay Wolle Njaay e Alh Abuu Mammadu Umaar Njaay.

So kaaba ko maande

E nder lislaam maande on mahii.

Inɗe mon e timtimol  mi winndi.

Haa tiiɗi maande mum mi mahii.

Haa yotti dow kammu inɗe mon mi winndii.

Bilaali e nder nduu suudu mi jaari.

Munu maayo mi eewni haa ngu toowni hoore e junngo mi jaggii.

Pinal haŋki e junngo mi tonngii.

 Pulaagu e nder diine on mbinndi haa tiiɗi juulirɗe on mahii.

Li'laafi mi janngi innde Abuu Njaay nder mum mi winndii.

Yoo Geno reen hisna mi tori.

Feñnaange juuɗe mi wertii Geno mi weeɗni.

C. Alh Ahmadu Tijjaani Muhammadu Saydu Bah duwaawu mum ina jaabi.

Mammadu Umaar Njaay duwii Allah jaabi.

Kono hoodere jaayre fulɓe accirii.

Taare Allah.

Alhajji Muhammadu Saydu Bah.

Min mbiyi seydi Bah haa baade cooki nduungu juumel toɓi huɗo fuufi ladde yooɗi.

Ndema e ngaynaaka o hirjinii.

Jaŋde e jokkere enɗam fof o wagginii.

Taare Allah.

Alh Abuu Mammadu Umaar Njaay.

Mo Madiina Gunaas.

Wuro diine wuro sunna tabital Pulaagu laamorgo tijjaaniya.

Kuɗol Ngenndiyanke Joob.

Ñalnde mawbaare 1 lewru Yarkoma 2024

Nguurndam C. Ahmadu Jallo Aynimaadi

C. Hamme Jallo Aynimaadi

Ñalnde Aaɓnde 9 Siilo 2024

Eɗen mbaɗa ciimtol seeɗa e nguurndam, Ceerno Alh Ahmadu Jallo to (Aynimaadi), koo gootal e jaale diine lislaam. Guurdunoongal e yontaaji Alh Muhammadu Saydu Bah RTA (Madiina Gunaas), tawii ngool ciimtol ko baɗlal ɓiyiiko giɗo makko sehil makko C. Hamme Jallo. Ngal natal ɓosoowal nata ko ñalnde 8 lewru Siilo 2024 (poissy)''. 

Ceerno Hamme Jallo to Aynimaadi, ko gooto e mawɓe dental Mbuur e Gunaas. Ko gooto e lomtiiɗo galle ceerno Alh Ahmadu Jallo. Ndee ɗo jubbannde ndañɗen e makko wonde kanko ceerno Hamme Jallo o jibinaa ko wuro men teddungo ngoo -> Madiina Gunaas, e hitaande 1950 ''(MG)'' wonde kanko Ceerno Hamme Jallo, e Ceerno Ibnu Umaar Bah ngonl giƴiraaɓe, hawri ko e garal Sarif bun Umaar Madiina Gunaas, ko waɗi ceerno Alh Muhammadu Saydu Alfaa Hammaat Bah RTA inniri ceerno Ibnu Umaar Bah Sarif bun Umaar. Ngam hawri ko e garal Sarif e ndeen hitaande Madiina Gunaas'', hitaande 1950 jiƴƴi teŋngu reŋngu e Ceerno Hamme Jallo Aynimaadi, e Ceerno men, ceerno Ibnu Umaar Bah Rta. E wiyde makko ndeen hitaande kala jibinaaɗo wiyatee ko bun Umaar, so wonaa ceede Hamme Jallo ginniraaɗo ceerno makko, ceerno Hamme baaba talla to Ciloñ wuro toowngo teddungo sabu juuli

Somi wonaano pullo

Somi wonaano pullo.

Mi waayda he haame.

Mi leloo he aññeere tawa mbiɗa fadi ndee hasboore.

Somi wonaano pullo.

Maa mi wonanno puuyɗo doondiiɗo tuuyooji ina yuppa he muuyooji.

Somi wonaano pullo.

Holko ngonannoomi?

Ngonannoomi ko wonde mo haɗi fotde.

Somi wonaano pullo.

Maa mi won mo wonde haɗi wonde.

Mi wona tawa mi wonaani he wonde.

Mi wona mo wonde haɗi wonde.

Gonɗo mo wonde haɗi ɗum wonde.

Somi wonaano pullo ?

Maa feere fof mi waɗ haa mi wona he nder wonde.

Somi wonaano pullo?

Mi surwa he surweende.

Somi surwii he surweende mi surwitoo he surweende.

Somi wonaano pullo?

Mi surwitoo he surweende.

Somi wonaano pullo?

Maa mi wiyi pulɗinɗo holko haɗi mi wonde pullo?

Haa mi heɗto jaabtawol pulɗinɗo pullo.

Pulaagu ko laawol nguurndam aadee.

Kuɗol Ngenndiyanke Joob

Ñalnde dewo 21 lewru Seeɗto

2023 

Lekkuule

En njettii ngenndi Seek siraaji Diine Seek Alh Muhammadu Saydu Alfaa Hammaat Bah Rta.

Madiina Gunaas.

Ngenndi keewndi lekkuule ñaamateeɗo: koyle jaaɓe jammuule, boyle, sumburbojel, duuɗe, barkeeje, ceene, bumme, dantakulaaje, kumbalukuttaaje, fof ndee ladde siŋkiraande.

Gure guurɗe ciŋkiraaɗe sunna aada diiwtaaɗe.

Simme cimmotooɗe he nder pittaaɗe.

Haa laaɓi nder mum diiwtaaɗo.

Ngenndi keewndi barke keewndi barooɗe laatiindi ngenndi fitiram golle.

Dadiiɗo dadii, dadiiɗo daɗtii haa dadi dadiiɗo.

Kamɓe fof ɓe ndenndi haa ɓe ndaɗtii dadiiɗo, ɓe ngonti moƴƴere hanndiiɓe.

Ceerno ko ciŋkoriiɗo diine haa wiyaa siraaji Diine.

Diine jaalii Madiina haa wiyaa wuro diine.

Ngenndiyanke Joob

Ñalnde dewo 21 lewru Seeɗto

2023

Njettooru Geno

Njettooru Geno 

En njettii Geno goodnuɗo kala goodal.

Ngal hono mum woodaani.

Ngaal goodal woni sabaabu kala goodaale.

En njettiimo kanko jiɗoowo waɗa baɗoowo laato.

Mo giɗgol mum alaa puɗfuɗe alaa goortorɗe.

Oon yiɗi waɗi, waɗi waɗi.

Kala ko waɗi waɗi.

Haa waɗi waɗi to waɗii waɗii.

En njuuli he makko kanko kowindiiɗo oon waɗi waɗi, haa ko waɗii waɗii.

Ngenndiyanke Joob

Ñalnde dewo 21 lewru Seeɗto 2023

AADI BIL-AADI

Ndee yimre yimaa ko ñalnde dewo 14 lewru Seeɗto hitaande 2023". » hakkunde pari he puwaasi. (Poissy)'', en ngonaano annoyinooɓe winndude ndee yimre, kono maataw ɗum joltu he men tan.

Maayde ko nde janfotoonde kural ko nde fiɗoore.

Teewu he nguru ko nde serndoore.

Mbuho ko nde ɓuucotoonde.

Ngaandi hoyre ko nde siiɓotoonde.

Nde haarna leydi nde ñammina giɗli.

Nde wilmaa nde willumaa.

He nder añɓe maa nde duñmaa nde duñtumaa.

Haa laakara nde fukkumaa.

He nder yiɗɓe maa nguurndam nde seerndu-maa.

So aduna ina jalna sahaaji heen ina woyna.

Mi ndaari dow mi ndaari les

Kammu oo toowi leydi ndii woɗɗitiima.

Mi sirŋiniima ndee maayde mi lumminiima haa tiiɗi mi jattiima.

Maayde wonaa jaasirgal nde wonaa daɗirgal.

So aduna ko wutte ina wayloo mbaydi mum neɗɗo ina janfoo.

Nanndin-maa he nannditooje.

Sara mbaydi maa sartoo mbaydi maa.

Willa gite he nanɗe noppi hanndoo.

Wayla jiyɗe nannditina-ɗe he dooɓe.

Aduna ɓasat kono heddotaako.

Aduna alaa jikke joganaa ko jikkeeji.

Padiraaɗo golle pinal he nder renndo, so en maayi en ngollaani ɗeen golle en kootdii he gacce.

Maa en lelo he nder gaññeere tawa eɗen ngondi he gacce.

Daranaade ndee aññeere moni kala ina waɗɗii.

Hol ko haɗi en wonde, haɗi en wonde ko en ngondaani he oo aadi.

Aadi bil-aadi, salaade aadi ɓuri firtude aadi.

Aadi wonaa tan kaaldigal e nanondiral.

Hakkunde maa he Geno ne ko aadi.

Ko aadi mo fotaani faaydeede he mahdii.

So ndi mahiima ne ko ndi toowndi.

Taaniraaɓe men kay pirtaani o aadi.

Maayde ina muusi kono laakara guurɗo ina woɗɗi.

Guurɗo aduna ina ñiiɓi kono laakara ina ɓadtii.

Yolleede he makka, moggeede he makka.

Guurnooɗo he mayri ina haari he mayri.

Leliiɗo he mayri ina haarnaɗi he mayri.

Tataaji toowɗi mahaaɗi he dow mayri.

Comci jooɗɗi ciŋkoraaɗi he dow mayri.

Kono haɗaani ma mudeede he nder mayri.

Woto njooɗnen oo aduna, kono njooɗnen jikkuuji men pawen-ɗi he jikkuuji annabi Allah.

Aadi bil-aadi salaade aadi ɓuri firtude aadi.

Ko o aadi min mbaɗdi he kuuɓmoowo aadi.

Jaɓɗo aadi mo firtata aadi he yeeso taganaaɗo oo aadi.

Mammadu Sammba Joob Murtuɗo firtaani oo aadi haa o lelii he aññeere omo fiɓi oo aadi.

Yoo Allah fiɓi oo aadi.

O fiɓana piɓɗo oo aadi.

Haa o leloo he aññeere tawa omo tami o aadi.

Kuɗol Ngenndiyanke Joob

Ñalnde dewo 14 lewru Seeɗto hitaande

Yimre Alh Makki Sal

Koolol ngenndi.

En mbiyaani ndufen ƴiiƴam.

Kono ndufen e maɓɓe ƴiiƴam.

Njarnenɓe mette piyen e maɓɓe looci gacce.

Nganndinen-ɓe ngenndi ndii ko ndenndaandi.

En mbiyaani Makki haa abada.

Kono mbiyɗen ko Senegaal haa abada.

Ko ndii ngenndi taaniraaɓe men ligganinoo.

Woto pirten oo aadi.

Aadi Makki he Senegaal ina heddii.

Makki mahii tataaji Senegaal fof o hanndii.

Makki mahtiima Senegaal jam o addii.

Boytorɗe duusooje aadee e nokkuuje he nder ngenndi o addii.

Taccinooje en tufɗe o addii.

kiilniiɗe ɓamtaare ngenndi so baɗlal mum omo faabi.

Nokkuuje pettirɗe fuku haa ngenndi ɓamtoo ɗuum fof omo saati.

Laabi lewaaɗi ɓosnooji yontaaji payɗi arde omo daranii.

Diwooje dow weeyo fof he nder ngenndi o addii.

Joorɗe deegooje he wertallo fof addii.

Kaɓanteeɗam duuɓi he kitaale ngenndiije dowrowe o addii.

Gaboo Nijeriyaa afrik di siid.

Ɗaam ndeelam feeñi he ngoo wertallo Makki addii. 

Ndeelam fuccitii Senegaal hanndii ɓamtaare he faggudu Makki ina joofi.

Mi araani limtude golle Makki.

Kono ngarmi ko siftinde en golle Makki.

Coɓoƴji mbiltii haa mbiifnii maamaaje mbiltii.

Yummaaje ceɓɓitinooɗe barke mbiltii.

Maamaaje he leydi puccitiima ɗe mbiltii haa ɗe mbiifnii.

So leydi ndii dillaani.

So kammu oo samminaaka.

Weeyo ngo higginɗinaani haa nannditi he laakara mo doofollo hakkille mum yottaaki.

Ngel waawaa en dillinde.

En kulaani maayde, en ndogaani conngooje.

Conngooje yoo conngu soko maa wood koɗe keddi.

Eɗen coppi cabbi hiwde baa ngesa.

Joom-ñaaƴo he ngenndi Senegaal alaa to Makki heddi.

Aañam siiwol wiyi Makki haa abada.

Guurɗo mo maayata ko ɗaccuɗo donaaɗe he nder ngenndi.

Farba Ngom he baɗlal ngenndi Senegaal alaa too heddi.

Ciloñ wuro soogi, Maatam mbiyi Makki.

Mbuur he Gunaas mbiyi Makki.

Fuuta he ɓunndu mbiyi Makki.

Nokku keelte, ƴumoowo ceɓooje hecco he kecci, fuladu seedti ndee moƴƴere Makki.

Seengoor won koo golli hay sinndo won koo heddi.

Abdu Juuf ne kay golli hayso won koo heddi.

Abdullaay Wadda addii baɗlal he nder ngenndi Senegaal kono won koo heddi.

Laamu aduna ko deggondiral barooɗe.

So daddooje ndaddoyii maa ɓurondir  baraaɗi.

Kuumeen he nder ndee ladde he ndunngu juumel.

Ndunngu juumel toɓii ilooji ngilii.

Coofi ngilii, ngilii he damal galle kuumeen.

Kuumeen ko pullo ɗalɗo mahnde nagge. 

Ko pullo juumaajo joom sayaande lobbere tawraaɗo nagge he nay ilo yaladi.

Makki yeñtini nagge he ɓure mum.

Yeñtini ndeelam ndeeliɗam he nder ndii ngenndi.

Yeñtini awo he mbaydi mum.

Janngo ndee manoore semmbinta, semmbina ɓiɗɓe ngenndi.

Toowna ɓure ɓurnaaɗe ngenndi.

Haa yaynoo Senegaal wallita ɓesngu leydi.

Tibaaji kunnditaama nayeeɓe mballitaama.

Sagataaɓe ndadtiima peeje he kanndorɗe ɓamtiima 

Pellitanii ndii ngenndi ndartiima.

Yoo maamaaje mbiltu.

Yoo gaggaaje mbiltu.

Yoo coɓoƴji ndarto maaynooɗe yoo mbiltu.

Fof he fof en dente yoo mbaɗ he ndii ngenndi peeje ballitooje en yoo ngaddu.

Yoo en njarlito nguurndam yoo en palkiso.

Ɓiɗɓe ngenndi yoo njeewtid kaalda ko waɗi ɓalal yoo nanondir, baɗlal he laamu yoo ngaddu.

Kisal he ndeenka ngenndi yoo ngaddu.

Gawoowo baɗlal yoo addu.

Gaynaako baɗlal makko ina sokla yoo addu.

Demoowo baɗlal yoo addu.

Laño miijooji ƴelitooji yoo dartin sibu koɗum baɗlal ngenndi yoo addu.

Lunndiyanke miijooji maa moƴƴi ina padaa haa galle laamorgo aɗa sabbaa.

Sarɗiyankooɓe feññinooɓe caɗeele renndoyankeeje baɗlal mon ina tijjaa yo on ngaddu.

Hujjikinantooɓe ɓiɗɓe ngenndi baɗlal mon ina sabbaa yo on ngaddu.

Makki siŋkii, ndii ngenndi o yooɗnii.

Ñalnde 13 lewru Seeɗto hitaande 2023 pari Jaagordu ngenndiiru leydi Senegaal baɗlal men ina fadi.

Njalten baɗlal men ngadden ina nafta.

Njalten jamyamaagal wutte mum yoo en ɓoorno baɗlal yoo en ngaddu.

Senegaal ina jogii asli he duttorɗe.

Mahnooɓe ndee mahnde mahiinde haa tiiɗi Senegaal feŋiinde.

Afrik fof yooɗa golle Makki.

Makki siŋki siŋkitii sañi sañcitii fof he ndii ngenndi baɗlal o addi.

Yoo Allah ñiiɓnu nguu laamu.

Lammitina nguu laamu.

Sabu barke ɓurɗo ɓurnaaɗo winndere.

Alh Makki Sal.

Kuɗol Ngenndiyanke Joob.

Ñalnde 12 lewru Seeɗto hitaande 2023

Poissy 78